Moni on varmaan jo huomannut, että Maarit on yksi ihan ehdottomista ykkössuosikeistani kotimaisella poppiskenellä. Kun olin pieni, isäni inhosi Maaritin laulua ja isä oli minulle ehdoton mielipidevaikuttaja. Niinpä inhosin Maaritia minäkin, kunnes sain kolmekympp...eiku... melko nuorena Maarit-herätyksen ja olen ollut herännyt siitä saakka.


Olen saanut toisenkin herätyksen: oma lempilankani on syntynyt. Voisin vuolla tätä lautaselle ja imeskellä pimeinä yksinäisinä iltoina. Tää niiku toimii.

Olkaa hyvät, ässä on Metsän tyttö, Maaritin innoittamana:





Muutamalle nopealle riittää näistä sukkalankavyyhti täällä. Ja innokkaille odottajille tiedoksi: saan perjantaihin mennessä pari paria naisten sukanpingottimia sinne myös.