Neuloskelin iltojeni ratoksi tuollaisen pikkuisen Ikarushuivin, uhkasinhan tehdä toisenkin pitsihuivin, kun alkuun pääsin. Reunapitseissä jouduin tekemään vähän kompromissia, lanka alkoi loppua kesken ja jouduin vähän oikasemaan. Harmi.

Neuloin tämän kaveriksi Tytärlapsen Harakankellopipolle ja lapasille, samasta omavärjäämästäni Norjanvillasta, väri oli nimeltään Oi sä rakas Augustin.

I have finished a small Ikarus Shawl for BlogKid. I had to improvize a bit, because I had not yarn enough, the edges are narrower than shoul´d be. Yarn is my own handdyed soft Norwegian wool and this will be a set with the hat and mittens I already have finished earlier.

Viime talvena tapanani oli kääräistä koko talvivarustettu tyttö kolmiohuiviin ja se oli jotenkin aika söpöä. Samaan tarkoitukseen. Valitettavasti tästä ei ole kuvaa - pieni armas on yhä mökkeilemässä ja ikävä on raju. Tytär ilmoitti kylläkin äsken puhelimessa, "ettei ole äitiä ikävä tipan tipan tippaa".

Vaikka moni on sitä mieltä, että pitsihuiveissa ei toimi moniväriset langat, sallinette minun olevan edes osittain eri mieltä - osittain tämä nimittäin toimii.