Handulassa on meneillään muutto. Muutto on hirveää, ihanaa, kamalaa, järkyttävää ja järisyttävää. Olemme asuneet tässä samassa talossa jo pitkään, yli 10 vuotta ja tänne on molemmat lapsukaiset tuotu laitokselta kotiin. Tunnen talon joka mutkan, joka mutkan tuoksun. Nyt lähdemme täältä.

Pyydän Handun tilausten osalta pitkämielisyyttä tämän ja ensi kuun aikana, jos kaikki ei menekään piirustusten mukaan. Tavarani saattavat olla levällään täällä ja siellä ja tuolla, ei ehkä aina käden ulottuvilla.

This is a story of moving. We have been living in this place more than 10 years and now we need to leave. All pics are from our new place, which I really need to learn to love, little by little.

I also orded a bookshelf with glass doors from our nearest charpenter. I really like these and they are almost as reasonable priced as in Ikea! And handmade!

* * * * *

Olen viimeisen vuosikymmenen ajan halunnut itselleni lasiovellisia kirjahyllyjä, ettei kirjastoni niin keräisi pölyä ja sekoittuisi. Nyt päätin uuteen olkkariin tilata sellaiset puusepältä, kun petyin helsinkiläisen mittatilausvalmistajan päätä huimaavaan tarjoukseen. Naapurin puuseppä teki nämä melkeinpä Ikean hintaan! Suosittelen kysymään! Hyllyn koko on mittava 5 m x 2.40 m. Mahtuvatkohan kirjani siihen?

Näihin tulee vielä pikkuiset vetimet, jotka tekee ystävämme taideseppä Antti Nieminen. Hänellekin muuten täydet suositukseni kaikissa toimissaan.

Käsityöasioita siis tämäkin postaus.

* * * * *

Minä ja talo opettelemme rakastamaan toisiamme pikkuhiljaa.

Oma pikku ruisranteeni, ahkerin ja hyvämeininkisin muuttonaiseni:

Tähän muuttaa Handu.

MUUTEN

The Kirja oli Handusta väliaikaisesti loppunut. Nyt sitä saa taas!

Olipa kerran yks Neuloja, joka päätti, että hänen Wollmeisehamstrauksensa on nyt mennyt liiallisuuksiin. Koska kyseinen lankamerkki on haluttua kamaa, hän päätti myydä puolet varastostaan. Siis puolet. Olihan se muuttokin uuteen kotiin tulossa.

Neuloja otti kaksi kaunista tytärtään avukseen ja päätti arvioida jokaista vyyhtiä kriittisin silmin: oliko se kaunis, puhutteliko se häntä, kuiskailiko se haluavansa päätyä sukiksi, lapasiksi vai muuksi.

Tyttäretkin olivat kriittisiä yksilöitä. Ja niin he kävivät työhön. Tytöt nuuhkivat ja paijasivat, silittivät ja juttelivat. Ja Neuloja myös.

He järjestivät langat kauniisiin sarjoihin.

He miettivät ja puntaroivat: mikä vyyhti päätyisi myytävien pinoon, mikä neulottaviin? Mikä ei edes kuiski, mikä suorastaan karjui? Oliko joku inhokkiväriä tai suosikkia?

Lopulta he päättivät myydä kolme vyyhtiä. Sen pituinen se.

This is a bedtime story of destashing Wollmeise. I tried to choose half of my Wollmeise stash and sell it. Eventually I sold three.

Lapsi on saapunut kotiin. Majacraft Suzie Pro. Uusi rukkini. Se on uusi, kaunis, jykevä, tuhti, tanakka ja syöksi talouteni perikatoon. Mutta puuroa voi syödä sitten kehräämisen lomassa.

May I present my new wheel! Majacraft Suzie Pro. It is beautiful, heavy and stable. And took all my money.

Lisää tuonnempana. Kunhan saan kehrätyksi.

* * * * *

Arvontaani tuli aivan henkeäsalpaava määrä kommentteja, kiitos ihan jokaisesta. Olin äimänä! Ja vielä niin positiivista palautetta, että ihan itkettää. Muutamia toiveitakin tuli ja niitä toteutan mielelläni, varsinkin ryijystä aion kertoa täällä paljonkin lähiaikoina. Toivottavasti.

Thank you for all comments on my last post. I was really amazed I got so many! I generated 3 random numbers and...

Arvoin satunnaislukugeneraattorilla kolme lukua.

Mikäli laskuni menivät kohdalleen (poistin tuplakommentteja etc.) voittajia ovat:

If I counted it right, winners are

Ixu, Jaana (-maalta) ja Tuazophia. Onnea! Ottakaahan yhteyttä!

Kiitän vielä kaikkia. Tämä antaa pontta seuraavalle viidelle vuodelle!

Congratulations! I thank you everyone and I think this gives me boost for next five years.

Saanko esitellä. Eilisen saldo ryhmäkuvassa, vasemmalta oikealle:

Maharani, Libelle, Suzanne x3, Grapes for Sheri, Sultan, Mon Cheri, Single Malt (Nobody´s prefect) x 2, Bob.

Muuta.

Huomenna suunta kotio. Perhettä ikävä.

Hullaantuneiden kanssasisarten ihkuttamana tilasin minäkin virolaisen lapaskirjan. Vain kansikuva on kamala. Kirjan sisältö on upea, kertakaikkinen. Kymmeniä ja kymmeniä historiallisia kirjoneulelapasmalleja eri puolilta Viroa. Tilasin virolaisesta kirjakaupasta nimeltä Kris.. Kirs... Kristos... Kritos... no tuolta! Hienosti toimi.

I orded this really lovely Estonian mittens book. Dozens of fairisled mitten patterns from all over Estonian counties.

* * * * *

Yritän välillä harjoitella ompeluakin.

Tytärlapsen lempiväri on yhä keltainen. Ompelin Ottobresta paitasen, joka on kyllä tyttärelle melkein tunika. Joustofrotee on Myllymuksuilta. Joustavan matskun työstämisessä olikin omat haasteensa eikä tämän vaatteen sisäpuoli kestä päivänvaloa.

I have also been practising sewing. I have to say it is quite a challenge to sew stretching materials, I hope no one sees the inside of this garment. I glued Guethermans glueable chrystals in it, because BlogKid wanted so. I hope they will stay as promised.

Tytär halusi eteen auringon ja eikun äiti liimaamaan. Nuo ovat Guthermannin liimattavia ja lupauksen mukaan pesunkestäviä strasseja.

Tytärlaps tykkkää, se kai lienee pääasia?

Uusi lähetys kivoja kankaita saapui täältä. Siinä siis linkki vastaukseksi myös edellisen kangaskirjoitukseni kysymyksiin. Nyt puuttuu taas aikaa.

I orded some lovely new fabrics from here. I just need time.

Ihania.

Ja suurin suosikkini:

* * * *

Suosittu (?) lifestyle(?)osioni on täällä taas. Kuten viimekin talvena, nytkin terassillamme kehkeytyy pikkuhiljaa tilataideteos. Sen nimi "Lumityöt - not me". Myyn sen keväällä johonkin galleriaan hirveellä hinnalla.

My lifestyle part. Shoveling? Not me.

Ja bonuksena: Koppis kasvaa.

Meillä on taas uusi perheenjäsen. Se on melkein kuin elävä, se on Kaveri. Se on ompelukone.

Minuun iski mahdoton ompelukonekuume jo jonkun aikaa sitten ja se on ajan saatossa vain pahentunut. Kyselin ystävällisiltä käsityötovereilta neuvoa, mikä olisi paras ja päädyin sitten Bernina 1008:aan. En kaipaa mitään ihmeellisiä digiominaisuuksia, mekaaninen kone sen oleman piti.

We have a new family member again. It is my new and beautiful sewing machine! All parts and the body are metal, I didn´t want to buy any plastic. I really want to learn te sew. In future you´ll have to see my sewing rehaseals here.

Tämä kone vakuutti minut lähinnä sillä, että se oli vankka ja tömäkkä, pelkkiä metalliosia niellyt, jopa metallikuorinen ja -runkoinen. Voitti nimittäin muovihärpäkkeet tuntumassaan ihan kuusnolla. Ilokseni huomasin, että uudessa Nyt-liitteessä haastateltu alusvaateompelija kehui omansa kuplille. Se oli vuodelta -62. Ja yhä futaa.

Sain loistotarjouksen, seikkaperäisen opastuksen ja ystävällisen palvelun Erkin Saumasta & Tikistä Helsingin ydinkeskustasta. Suuntasin siis sinne. Lämpimästi suosittelen!

Nyt ei tartte muuta kuin opetella ompelemaan. Siinä olen rehdisti suomeksi sanottuna ihan paska. Nyt siis uuteen nousuun! Saatatte siis joutua katselemaan täällä kaikenmaailman epäonnistuneiden kurposten kavalkaadia.

* * * * *

Huomenna on Handussa päivitys. Kaupan hyllyt ovat alkaneet uhkaavasti vajua, tästä lähtien saatatte nähdä jopa tyhjyyttään kolisevia hyllyjä. Kysyntää olisi nyt enemmän kuin on tarjontaan aikaa. Pah.

Shop update tomorrow at Handu.

Uuden oppiminen. Siinäpä elämäni suola, sokeri ja chili myös! Olen ikuinen opiskelija, kuten nyt monet ovat tohtorispyrkimyksistäni osannut arvata. En ole kiinnostunut tittelistä; olen kiinnostunut oppimisesta, kehittymisestä, prosessista.

Learning somethin new is always very important in my life. I just want to study things, I´m not so interested in haveing fancy postitions, also my doctoral studies are for developing. Now I´m studying a lots of new things: I was doing some busines with sock goddess Yarnissima lately and she sent me a lovely Spina di Pesce -kit with Wollmeise´s Okzident-shaded sock yarn. I love it. And now I have something to challenge myself with!

Tässä on taas uusi prosessi, monta haastetta samassa: Kauppalopostelin sukkaguru Yarnissiman kanssa taannoin ja sain häneltä jumalaisen sukkaohje+lanka -paketin, Spina di Pescen (ymmärtääkseni Kalanruoto, suom. huom.). Ohjeessa on minulle monta ihmetystä: se on englanniksi, siinä tehdään itselleni ennalta täysin tuntematon aloitus, varpaista alkaen siten, että ensin neulotaan puolikas varvaspussi, siihen toinen puolikas ja vasta sitten aletaan jalkapöydän neulonta. Tässäpä oppimista kerrakseen. Ja koko kuviossa.

Lanka on Wollmeiseä, himoittua, väri on nimeltään Okzident. Nam.

Olen onnistunut. Kuvion aloituksessa oli muutama hassu moka, mutta koska eivät olleet silmin nähtäviä, en purkanut.

* * * * *

Joskus kuumenen nollasta sataan noin sekunnissa ja sitten se laatuu. Joskus kuumenen hitaasti ja myös laantuminen on pitkällistä ja energiaa vievää puuhaa. Purkauduin Tarhalla. Nyt alan tasoittua.

Mullapa onkin Mulkit, mullapa onkin Mulkit!!

Nämä ovat oikeasti käsityöasiaa, vaikka ei ihan heti uskoisi. Nimittäin Eestissä on noussut hillittömäksi hitiksi tennarit, jotka on tehty kansallispukukankaisiin. Omani ovat tosin vain Mulkin puvun inspiroimat, muissa on ihan niitä kankaita ittejään. Mä valitsin nämä siksi, että takana lukee MULK. Vain siks, että koiranleuat voisivat kutsua niitä mulkuiksi.

I have a new pair of sneakers. They are from Estonia, where they have made a great hit. They have made on the basis of Estonian folk costumes, these ones by Mulk. The funny thing is in Finnish that mulk sounds very much like dick in our language and it is written also in back. So they are really cool.

Suomessa ei tämmöinen jotenkin ole tapana. Kansallispuku on pyhä ja kunnitoitettu, vähintäänkin joku kansallispukuneuvosto älähtäisi moisesta.

Minusta näissä ei ole mitään muuta vikaa kuin se, että puolet on kateellisia.

* * * * *

Puodissa on tänään uusia HanDuoja. Mainittakoon, että jälkimmäisen värit ovat Blogilapsen (4) valitsemat.

Shop update. HanDuo´s.

Kaupan tulevaisuudesta annan muutaman informaation:

Syksyn aikana kaupasta tulee kaksikielinen ja myös yleisimmät maksunapit tulevat käyttöön. Ensimmäiset leiskat on jo nähty ja siunattu. Toiseksi alan hoitaa kauppaa syyskuun puolivälistä alkaen vain sunnuntaisin, joten päivitykset ja postitukset hoituvat pyhänä. Kiiretapauksina tietenkin muulloinkin.

Neuleasiat ovat vähän rempallaan. Olen neulonut tosi vähän. Olen keskittynyt enempi lankojen hamstraamiseen. Noloa.

I have not knitted much lately. I have been concentratein in buyin lovely yarn. For example, look at these lovely novelty yarns from Blue Sky Alpacas. The rest are my own handdyed from todays update.

Vaan katsokaapa vaikka tätä yhden lempparivalmistajani, Blue Sky Alpacasin uutuuslankaa, jossa on 80% merinoa ja loput silkkiä. Sukkavahvuus, mutta en mä sukkiin näitä tuhlaa. Ehkä johokin vauvatamineeseen?

Lisäksi rysäytin tauon jälkeen omiakin lankoja puotiin. Tässä päivän kattaus.

Nämä iskevät jotenkin ihan suoraan omaan herkkuhermooni:

Nurmikolla siis vielä eletään. Ah, mikä ihana kesä!

* * * * *

Sitten ihan muuta.

Vaikka on mulla jo syysasiat mielessäni. Tytärlapsi oli venähtänyt suunnilleen kymmenen senttiä keväästä, kaikki housut puoleen sääreen ja pitkähihaisten hihat 3/4-trendissaä. Mikä niitä kesällä kasvattaa, sade ja aurinko vai? Tein sitten hullun syysvaateattentaatin eilen ja pääsin varoistani. Vain siksi, että ovatten niin ihanaisia. Katsokaa mikä kuosikimara!

I have been shopping lots of kids clothes lately because BlogKid has got enough sun and rain and has been growing about 10 cm this summer.  And I love these fabrics! Yammy!

(puutunika ja -sukkikset: Polarn o Pyret)

(mansikkapaita, omppupussihousut ja ruskeat pussihousut, tytön omia valintoja: Småfolk)

(bodyjä: kolme alinta Metsola, pilkullinen: Me Too, omppuiset: Småfolk ja leppiskuosi Urban Elk).

Kyllä näillä syksyyn kelpaa suunnata, vaikka tytärlapsi onkin pettynyt, ettei keltainen ole kauden sesonkiväri. Minäkin ehkä vähän.

Mä en tiedä, mitä sanoisin tästä. En tiedä vielä. Ravelryssä on meneillään hillittömän kiivas kokemusten ja mielipiteiden vaihto Novitan langoista. Lyhyesti tiivistettynä siellä keskustellaan huonosta laadusta ja surkeasta asiakaspalvelusta.

In Ravelry there is a huge discussion of the bigges yarn factory in Finland, Novita. Most knitters are quite disappointed. I´m not yet sure, how I feel about this. In this pic I´m knitting nb-sized diaper pants of Nor Puro, which is their brandnew yarn. I think it is quite beautiful, still..

Mä varmaan tiedän, mitä ajattelen seuraavaan Taito-lehden Ilun Puntariin mennessä. Nyt olen kokeillut Novitan uutuutta Nor Puroa, josta on syntymässä nb-kokoiset villavaippahousut. Jotenkin tämä on musta kumminkin aika kaunista.

Olen joskus julistanut, että novitalaisiin en enää koske. Mutta silti veikkaan, että Purosta tulee maan suosituin lanka tänä syksynä. Olin mä ja ns. nettineuleskene itse sitten siitä mitä mieltä hyvänsä.

* * * * *

Mulla on myös kaupanpäivitys saatu tämän päivän osalta kuntoon. Siellä on paljon herkkiä sävyjä, tällä kertaa herkkistunnelmissa.

Shop update, too.

Hop Hop.

Kesäkö se on vai mikä kumma, kun on nyt ajanut minua kirkkaiden värien pariin. Menin ihan vahingossa tilaamaan Tytärlapselle keltaiset villatakkilangat syksyä ajatellen, Colinettelta, suosikkiani Cadenzaa. Nyt tekiskin mieleni pitää nämä itse.

I feel it must be summer, which wants me to use bright colors. I orded these yellow jacket yarns from Colinette, for BlogKids gardigan, but now I woul´d like to keep them myself...

* * * * *

Koska olen työssä ja pänttäämistunnelmissa, on välillä pakko pitää paussia. Silloin laulaa vuorostaan Ashford. Ja katsokaa taas näitä värejä! Mikä mua riivaa!?

I really need to rehease, but I also need some pauses. Always then is Ashfords turn to sing. Look at these shades! What´s wrong with me?

* * * * *

Multa pyydetään aina vähän väliä, että värjää taas topseja. Nyt niitä on, värikkäänherkässä väriloistossa, nimeltä Tule luo; alpakkaa, villaa ja angoraa.  Panen puotiin.

I have been dyeing some tops too.

Tämä on oikeastaan päivän uutinen: puodissa on myös ihmeellinen uutuus: muutamia vyyhtejä Nuudelisoppaa.

These are some skeins of Noodle Soup, which has been dyed by my godson, 12. I will add them to shop too.

Siis mitä? Mitä Nuudelisoppaa? Nuudelisoppaa pistäytyi keittelemässä 12-vuotinen kummi- ja sisarenpoikani Tatu, värisilmänsä on pettämätön. Kaikissa vyyhdeissä on myös uniikki etiketti. Näitä on siellä vain muutama.

Ja tässä vielä uusiksi kuva taiturista, ettäs tiedätte.

Palasin viime yönä työmatkalta (ja samalla The Kirjan kuvausmatkalta) Ranskasta, Pariisista ja Toursista.

Säät olivat kuin morsiot ja seura vähän niinkuin myös. Kiitän kaikkia osallisia ja päästän osattomat osallisiksi muutamalla kuvalla. Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain sinistä, jotain hm...

Ranska taisi saada minusta ikuisen ystävän.

Tuliaisiakin onnisti. Masteri huutaa halleluujaa.

(ensimmäiset on ommeltu! ja toinen välinehuoltoa)

* * * * *

On mulla käsityöasiaakin - jos kahta edellistä kuvaa ei lasketa. Reissuni aikana oli ilmestynyt uusi Taito, jossa puntarissani killui Koigua, SilkBloomia ja Kool-Aideja. Harmi, mutta jossain vaiheessa taittoa olivat sössääntyneet kuvatekstit ja kuvat, mutta mitäs me pienistä! Teksti kai se on tärkein? Ja potretti? (tirsk).

Oli melkoinen tervetulotoivotus se, kun heti Shetlannistapaluuni seuraavana yönä heräsin kainalostani kuuluvaan yökkäämiseen. Siitä lähtien yökkäily olikin pyykkäämisen äänten lisäksi yleisin mekkala tässä talossa. Tervetuloa kotiin!

It was quite a welcome to wake up next night when I came back in a sound of vomiting. After since I have been helping little patient and washing sheets, towels and clothes. Welcome home!

* * * * *

Nyt pikkupotilas voi jo paremmin ja katselee kolmatta kertaa Heinähattua ja vilttitossua. Äiti saa hehkutella vielä hetken Shetlannintuliaisillaan. Nimittäin käsinsidotulla, kirjoneulepäällysteisellä muistikirjalla,

Now she´s feeling better and watchin DVD´s. Mom can still fall in her memories of Shetland and love Shetland treasures:

käsinkehrätyllä baskerilla:

kynsikkäillä

ja muistoilla:

* * * * *

Shetlannin langat pääsevät puikoille heti, kun saan vanhaa valmista. En millään voi käsittää, kuinka pieniä ovat vastasyntyneet vauvat, haalarista on tulossa varmaan vuosikkaan kokoa. Mutta muistaakseni ipanoilla on ollut tapana kasvaa...

Shetland Wool will jump on my needles after baby overall gets ready. This will not be a size of newborn, more like one year. But if I remember it right, they tend to e growing...

Olen palannut Shetlannista viime yönä. Reissu oli rankka ja iloluontoinen. Mutta kyllä kannatti! Ja nyt väsyttää.

Taisin räiskiä matkalla jotain kuutisensataa kuvaa, saatte tässä vain hieman makua. Heti saapumusiltana - 18 tunnin matkustuksen jälkeen - lähdettyäni evästä etsimään, törmäsin hotellin kulmalla...

lankapuotiin. Eikä mihin tahansa. Jamiesoniin.

I came back from Shetland. First evening I found Jamiesons store at the corner of my Hotel. Hm. I also bought a little quite a lot of yarn.

Seuraavana aamuna tarttui hihaankin pikkuisen jotain. Tai siis aika paljon jotain...

Maisemat olivat melkoiset. Aika uskomaton, karu ja puuton saari(sto), tuo Shetlanti.

Views were amazing. And sheep everywhere.

Ja näitä hiippareita pyöri ihan kaikkialla.

Ostin myös neuleita ja neuletavaraa, niistä ehkä myöhemmin lisää. Jopa ohjeen Lerwick Shawliin, (ravelry) paikalliseen ihanuuteen.

I also bought lots of knittery stuff, for example pattern for Lerwick Shawl. Later of them later. And I found a plenty of lovely things in Shetland Museum.

Shetlannin museosta olisi paljonkin kuvia ja kerrottavaa, näin uskomattomia paikallisia huiveja ja neuleita pilvin pimein. Hienosti rakennettu museo, jossa pääsi myös hiplaamaan kaikenlaisia museoesineitä. Tosin just ei näitä:

No, töissähän siellä sitten tietenkin oltiin. Kuva on sessioistamme, käsissä norjalainen käsityön taidonnäyte Hardangerviulu:

And of course I was there for work. This is Norwegian artpiece, Hardanger Fiddle.

Huh huh! Aika reissu. Hienoja uusia ystäviä ja paljon soittoa, laulua, jamittelua ja kaljaa (tosin ei minulle). Loppuun vielä huvituskuva:

Lots of new friends, playing, singing and jam sessions. And beer (but not for me). And some funny pics for you:

Ja toinenkin:

* * * * *

Tuliaset on monet sano mummo:

* * * * *

Paluun kunniaksi päivitin kauppaan kamalan määrän säästyneitä sukkalankoja. Jos joskus jäit nuolemaan näppejäsi jonkun tietyn värjäyksen kadottua, tässä saattaa olla tilaisuutesi!

Ensimmäiset - vaan ei viimeiset - Koigusukkani ovat valmiit. Kerron niistä lisää seuraavassa Taitossa. Mutta vain kurkkauksen vuoksi:

My first pair of Koigu socks are finished. But I will tell more in next Taito-magazine. But just a peek:

* * * * *

Maijamirjami se sitten on kiva. Noin se vain kuljetti mulle lankoja ihan ameriikasta asti, arvokkaassa ja uhanalaisessa mitänytmatkalaukkuunlankojamahtuukiintiössään. Kiitos!

Louetin KidLiniä, pellavaa ja kid mohairia! Lisää Koigua! Ja vain minulle!

Maijamirjami brought me some yarn from US. Some lovely Louet´s KidLin and little more Koigu! Thanks!

* * * * *

Ettekä selviä nytkään ilman ilun lankakuvia. Päivän uutuuksien nimet ovat Marian anna sydän ja Jolle ei koskaan tapahdu mitään. Mutta kumpi olikaan kumpi?

Shades of the day.

* * * * *

Ensimmäinen levyarvostelu on ilmestynyt! Ja vielä valtakunnanlehdessä! Ison kuvan kera! Kristel ystävällisesti lähetti skannaukset päivän HBL:sta, kiitän yhä! (Ja jaksan ihmetellä blogimaailman ajattelevaisten ihmisten määrää!) Oli muuten melko ylistävä arvio, jos ruotsintaitoni täysin pettäneet... Voi elämä!

The first criticism of my new album was published this morning in the biggest Finnish-Swede-newspaper today, I´m sooo happy! It was quite admiring, if my Swedish language skills are still proper. Yippee!

Himputti! Heti kun on pari päivää polkkaamatta, on asiaa niin paljon, ettei yhteen kirjoitukseen meinaa mahtua millään. Pannaanpa sitten tähän alkuosa.

Päivän tärkein uutinen (ainakin itselleni) on tietenkin se, että ensimmäinen Taito-lehti, jossa Ilun Puntari ilmestyy, on kopsahtanut postilaatikoihin.

Oli huiman jännittävää nähdä oma ensimmäinen arvionsa lehdessä, ihan oikeasti painettuna ja taitettuna. Eikä se minusta hullummalta näyttänyt, mutta taidan olla asiaa jäävi arvoimaan. Kommentoikaas, nähneet!

The first Taito-magazine in which is Ilun Puntari (Ilu´s Scales), my first commentry column, has arrived. I was really exited to see my own writing in magazine, of course and photos too! I had some Finnish yarn in "my scales" and next time something else.

Ensimmäisellä kertalla puntarissani oli Novitan ja Kauhavan kangasaitan uutuuslankoja ja niistä siellä nyt sitten kirjoittelin. Ja tietty kuvia!

Ensi kerralla puntarissa onkin sitten jotain ihan muuta.

* * * * *

Olen hieman bisnesnaissut ihanaisen Yarnissiman kanssa ja sain sieltä tänään mahtavan paketin. Paitsi ohjeen Spina di pesce -sukkiin, myös langan josta sen toteuttaa. Eikä se ollut mitä tahansa lankaa. Olen kolme vuotta sitten saanut viimeksi käsiini Wollmeisen sukkalankaa ja siitä lähtien ikäänkuin ollut sitä vähän vailla. Nykyäänhän tuota lankaa ei saa enää oikein millään, se on aina loppuunmyytyä. Kiitos!

I got something lovely from Yarnissima today. Spina di pesce -sock pattern and some Wollmeise sock yarn, which I managed to buy about three years ago and have been little lack of it since then. Thank you, Marjan!

Samaan syssyyn sain pikkuisenkin paketin, ihan omia ostoksiani: Noro Silk Garden sukkalankaa, jota en vielä olekaan testaillut. Hm. Mitä seuraavaksi puikoille?

I also order a skein of Noro Silk Garden Sock Yarn I have not knitted before. What next?

* * * * *

Ja juu, on mulla näitä omia ominaisuuksianikin, kaupassa käy melkoinen rytinä - tyyntä on pidellyt myrskyn edellä. Värit ovat nimiltään Malagalainen, Mustikka ja mansikka ja suuri metsän sieni sekä Mörrimöykyn kolo (eikä siinä sitten ole mitään tuhmaa, nih.).

And I have some new shades of my own too.

Viimeisessä kuvassa on uutta, paljon pyydettyä tiukkakierteistä 100% merinosukkalankaa. Nyt sitä siis saa. Nopeat.

Ne, jotka ovat kyllästyneitä lankajuttuihini, voivat ihan mielellään napsauttaa vasemmalta ylhäältä nuolen kuvaa vasemmalle. Niin täältä pääsee pois. Muut voivat yrittää hillitä syljeneritystään tai ainakin pyyhkiä putoavat pisarat näppikseltä.

Kävin nimittäin kuo(lai)lemassa taas Titityyn ständillä Wanhan Sataman messuilla sunnuntaina. Täsmäsuunnistin vain sinne, muualle en edes jaksanut treeniviikonlopun jälkeen yrittää.

I visited last weekend Titityy´s stand in Wanha Satama crafts market. I just had to buy some beautiful yarns. I think those shades are just perfect. They are BFL from Fleece Artist and Casbah sock, which I adore.

Ostin 250 gramman vyyhdin Fleece Artistin jumalaisenväristä Bluefaced Leicesteriä. Siitä tullee joku lapsukaisen nuttu.

Tuo meinattiin viedä kainalostani ständillä kurvaillessani.

Lisäksi löysin uuden suosikkivärin viimeaikaisesta lempparisukkalangastani, Casbah Sockista.

Eiks oo mielettömiä!?

* * * * *

Kehrääminen on myös yhä ihan mahtavaa. Mistä sais aikaa, että joskus vois viikon ommella ryijyä ja sitten viikon kehrätä?

I still love spinning! I wish I had couple weeks for spinning and rug sewing! Where coul´d I get some time more? In next pic you can see the other half of my last fibre clubs package.

Tämä on kuituklubini edellisen paketin toinen väri. Täyttä alpakkaa ja niin pehmeää:

Kuituklubin viimeiset paketit jo malttamattomina odottelevat viime silausta. Saisinkohan ne jo tällä viikolla postiin...?

* * * * *

Lopuksi vielä päivän värit. Mua suutelit uudella tavalla ja Crosscountry 50km

I will also have shopupdate this evening.

Piakkoin mutinaa neuleista. Tulossa.

Eilen oli kivapostipäivä.

Mulla on ollut pitkään ongelma, missä kuljetella romppeitaan. Lähinnä se, että kamera killuu mukana aina omassa kassissaan, läppäri omassaan ja muut vehkeet omassaan on tuskastuttavaa! Jos jollakulla muulla on sama ongelma, tarjoan ratkaisuksi tätä: mulle saapui eilen Crumplerilta kassi.

I have had a problem, where to carry my staff. Usually I have both camerabag, laptopbag and things bag. Now I have on. It is called Crumpler, it´s German and very clever!

Ensinnäkin sinne mahtuu kamera:

Ja kameran taakse mahtuu läppäri, kuten seuraavasta kuvasta näkyy. Jos tulee ahdasta tai kameran haluaakin jättää kotio, kamerakeissi irtoaa ihan ittelleen:

Ihan hirveän ihq ja kaunis tämä ei ulkoa ole, mutta kaikkea ei voi saada. Olen kuitenkin aina todella vaikuttunut toimivista teknisistä yksityiskohdista ja niitä piisaa. Nam.

* * * * *

Eilen saapui myös ensimmäinen numero uutta brittiläistä The Knitter -lehteä, jonka kestotilasin Brittilästä ihan vain kostoksi. Ja kun oli niin edullinen. Kun se kääriytyi kuorestaan, meinasin kupsahtaa kumoon, niin ruma oli kannen neule ja harmoniaton sen värimaailma:

Yesterday I got the first issue of The Knitter, new British magazine. I was irritated how ugly was the sweater on the cover page. And the next one too. But then I found lots of nice things, specially the crazy teacozy is so funny!

Kääntelin sivuja kuitenkin vaikuttuneena; paperi on uskomattoman paksua, ei nyt ihan vaneria, mutta melkein. Sitten kääntyi esiin ensimmäinen ohje:

Ihan karsee lammasvälly!

Mutta onneksi kaikkea kivaakin sitten löytyi. Erityisesti tuo teepannunlämmitin on niin hupsu ja hassu, että vaikka en teetä juokaan, tuo pitäisi melkein toteuttaa!

* * * * *

Nappeja olen Bloglapsen ystävällisellä avustuksella nyhertänyt. Tytär luovutti ihanan magneettieläinlaatikkonsa äitinsä nappivarastoksi.

I have made buttons. Now I have them. A lot.

Ja aurinko se paistaa. Kuvissa, kotona, kaikessa.

P.S. Olen pahoillani, että jouduin lisäämään mainoksen sivupalkkini alareunaan. Sain vaihdossa lisää kuvatilaa, koska olin käyttänyt kaiken. Kauppa oli hyvä, mutta mainos on silti ruma.

Mikä ihme siinä mahtaa olla?

Mulla on tupa täys ihania käsinvärjättyjä laatulankoja, joista itsekin pidän ja kumminkin himoon himoon himoon ihanuuksia maailmalta?

No se siinä tietenkin on, että saan hiplata itse värjäämiäni lankoja ihan niin paljon kuin jaksan hereillä pysytellä. Muiden värjäämät on jotenkin... hm... erikoisia! Vaikka sitten lopulta ihan samanlaisia. On tämä mystistä!

It is mystic. I really have a lots of handdyed yarn at home, in lovely shades. Which I really like. But somehow I want to have always more and more lovely handdyed yarns from abroad. They are just... different to my own ones! These came from Socktobus today.

Nämä saapuivat Socktopusilta hiljaisia iltojani sulostuttamaan: Kissanpyjamaa (mä olen luuluut olevani hyvä keksimään nimiä, mutta taidan olla ihan keskinkertainen!), Spunky Eclectiä ja monien himoitsemaa Smooshya, joka on ai-van jär-kyt-tä-vän hie-non väristä:

Ja vähän kehrättäväksikin:

And dome for spinning too:

Olenko mä  muuten sanonut, että mä RRRRRakastan kehräämistä? No mä RRRRakastan kehräämistä. (Ja The Ryijyn ompelemista. Mutta siitä toiste.)

* * * * *

Lähden pariksi päiväksi Suomen kansanmusiikin mekkaan Kaustiselle kumartelemaan lähinnä yleisöön päin. Joten Handu hiljenee ja rauhoittuu. Mutta neuloo.

I´m off to Finnish head city of folk music, Kaustinen to have some performances and rehaseals. See you later.

Minua odotti kiva yllätys, kun palasin Lahdesta. The Book of Yarn, ultimaattinen opas käytöstä, valitsemisesta ja nautinnasta, jonka tilasin Amazoonasilta viikko sitten. Tämä on kaunis ja hyödyllinen opus, pitää vähän vielä tutustua.

* * * * *

Ai miksi Lahdesta? Tytärlapsella oli neurologin tarkastus. (Joitakuita kuitenkin kiinnostaa, että tytärlapsen kehitys todettiin edenneen erityisen nopeasti, mikä ei hänen aivonsa kyseessäollen ole mitenkään sanottua.)

Lahdessa meitä kohtasi ihme juttu. Kahvila, jossa käyminen on ollut Lahdenreissuilla juttu, oli lopetettu. Kahviloitsija oli viety linnaan, kun oli myynyt tiskin alta jotain muutakin, kuin donitsitarvikkeita. Jotenkin niin Lahtea!

Tulin hulluksi sitten Lushissa, eettisessä ja luomuhtavassa saippuakaupassa. Ei siinä sitten mitään, mutta katsokaa, mihin he pakkaavat särkyviä tavaroita styroksipipanoiden sijaan! Popcorniin!

* * * * *

On mulla käsityöasiaakin, nimittäin lankoja. Päivän väri on Pure Jenkki. Paan puotiin.

* * * * *

Jotta tästä tulis oikein pitkä postaus, mulla on vielä kysymys. Onko siellä näytön takana ketään, joka tekisi mulle 5 metriä lautanauhaa? Ilmoittautua saa sähköpostilla.

Nyt lopetan. Stop.