Koko revohkamme vietti eilisen päivän Lintsillä. Päivä huipentui tytärlapsen ihanan ja lemppareimman, Tukholmista ostetun hatun putoamiseen Linnunradalle ja häviämiseen sille tielle. Jokaisella kunnon äidillä on tietenkin vastavalmistunut, itseommeltu, uusi hattu käsilaukussa. (Kangas Ameriikasta, kaava uudesta Ottobresta). Sillä pelastettiin loppuilta, Veeruskan kautta kotio.

We visited Finland´s biggest amusement park, Linnanmäki (Borgbacken) in Helsinki yesterday. BlogKid´s most loved cap was lost in one tunneltrain and we did not get it back. Every good mom has a brandnew, own sewd new hat in handbag. I did. And it made us survive home without too much tears.

Ja mikä olisikaan suurempi ilo nelivuotiaalle kuin hattara?

Ja toiset osas ottaa rennosti koko Lintsihumun.

Ompelukset ovat kyllä hankalia, jos pitää samaan aikaan hoitaa 8-kuista vauvaa ja liki 5-vuotiasta. Aina joku keskeyttää ja avaruudellinen ajattelukyky katoaa. Sitten joskus pitää vain raivata tilaa.

En oikein tiedä, mistä aloittaisin. Ladakuski tilasi itselleen patalakin. Tiedättehän, tuon Jaakko Kolmosen ja partiolaisten suosiman väinämöislätsän. Sitä pidetään meillä aika hassuna vaatekappaleena; jos jollakulla sellaisen näkee, se aiheuttaa ihan tietynlaisia assosiaatioita.

Patalakin, mutta ei ihan mitä tahansa patalakkia. Piti olla lippa ja se ristinmallinen applikointi. En ehtinyt edes ajatella, etten osaa ommella saatika applikoida, kun jo lupasin. Hävyttömien laulujen kisan tuomaristoon.

Aloitin harjoitukset Tytärlapsen hatulla. Siitä tulikin kyllä aika kaunis! Kesän Ottobren mallilla, jostain maailmalta tulleesta kankaasta. Ja se pukee Tytärlasta ihan hienosti, vaikkei kuvista sitä huomaakaan.

Seuraava harjoitus olikin sitten lippalakki. Samasta lehdestä. Ei pue Tytärlasta juurikaan.

Sitten oli aika siirtyä itse haasteeseen. Leikkelin vanhan mekon kappaleiksi melko summassa ja olin epätoivoiinen. Kaavaa ei ollut aikuisen kokoa. Vähän iso siitä sitten tulikin. Mutta niin hauska. Odotan kumarrusta kisapaikalla.

Lisää ompeluharjoituksia kaiken lomassa. Maailman yksinkertaisimmat, mutta jotenkin hauskat velourhousut Ottobresta. Nauhojen sijaan ompelin vain kukkanapit kurttuihin. Oikeastaan tosi onnistuneet. Hei, mähän osaan ommella ohjeesta!

More sewing practicing going on here. A pair of velour pants. I like these quite a lot. Very simple, but something fun in them. From Ottobre magazine. Instead of ribbons I just sew small flowers on every fold.

Koska tiedän, että joitakuita kiinnostaa, kerrottakoon nyt täällä, että eilen Tytärlapsen neurologi toivotti meidät tervetulleiksi seuraavan kerran vasta puolentoista vuoden päästä. Mitä sitä melkein tervettä lasta ehtimiseen syynäämään. Jee.

* * * * *

Lähden huomenna matkalle. Oikeastaan vahinkomatkalle. Onnelliselle vahinkomatkalle. Olin ehdottanut neulekirjailijatoveri Maijamirjamille matkaa Munchenin suuntaan Wollmeiselle. Lankaparatiisiin. Olihan se ihan kreisi idea. Yhtäkkiä löysin kourastani lentoliput. Huimaa!

I will travel tomorrow to Wollmeise with blogsister Maijamirjami. I really look forward to see those lovely yarns! Before leaving tomorrow morning I will update my Handu shop.

Ennen lähtöäni räpsäytän Handuun pitkästä aikaa tosi ison päivityksen. Lähden siltä istumalta sitten reissuun, joten ei kanttata norkoilla postilaatikolla pariin päivään, ei edes sähköpostilaatikolla. (Mutta tilaus siis tapahtuu kuten ennenkin.) Monta kiloa iloa.

Vaihdoin Ravelryssä itselleni Juju-lastenvaatekirjan. Ompelin siitä heti kippomyssyn. Löysin vanhasta varastosta vuoriksi ohutkarvaista teddyä ja päälle ihan puuvillakangasta. Jotenkin tuli kovin venäläinen tunnelma.

My sewing rehaseals continue. I changed for myself Juju, one nice book of sewing for kids. This sewing was about to be very basic, but I got a huge problem of hairy inside fabric I found. It was a real challenge for me. This is too small for Beetle, the baby, and too small of course for BlogKid. But I think I remember right, babies tend to grow..?

Ompelus oli olevinaan ihan peruskauraa, mutta sain kyllä kehitettyä melkoisen ongelman teddyn karvoituksesta, ne kun estivät tosi tehokkaasti esim. kanttauksen. Niissäpä tuo kyllä näkyykin, mutta sovitaan että tämä olis proto.

Koko oli tietenkin Koppikselle iso ja Tytärlapselle pieni, mutta vauvoillahan on taipumusta kasvaa, eikö?

Siinäpä se, mikä on parasta siinä, että tyttäriä on kaksi:

* * * * *

Olen iloinen siitä, että Handun langat ovat saaneet suosiota; uudet langat katoavat aina alta aikayksikön ja jotkut hyllyt paistavat eioota. Yritän parhaani mukaan pitää hyllyjä täynnä, mutta yllä olevista kuvista on pääteltävissä syy ajan rajallisuuteen.

Tomorrow I will have a shop update in Handu and I will give 10% off all. Write word 'ystävyys' (=friendship) in coupon code box while checking out. And! I have there also Handu´s Gift Voucher, if you like to have someone surprised for Valentines day. I will e-mail it even at the same day!

Ystävyyden kunniaksi, huomenna. Handussa on ystävänpäiväale. 10% alennusta kaikista tuotteista. Alen saa, kun kassalla kirjoittaa kuponkikoodin kohtaan sanan ystävyys.

Huomisen päivityksen langat ovat myös ystäväteemaisia. Mukana pyös paljon punasävyisiä Totisia. Niin! Ja uutuutena myös Handun lahjakortti. Hauska idea ystävälle, meilitse perille vielä ystävänpäiväyllätykseksi.

Kaunista ystävänpäivää!

Hullaantuneiden kanssasisarten ihkuttamana tilasin minäkin virolaisen lapaskirjan. Vain kansikuva on kamala. Kirjan sisältö on upea, kertakaikkinen. Kymmeniä ja kymmeniä historiallisia kirjoneulelapasmalleja eri puolilta Viroa. Tilasin virolaisesta kirjakaupasta nimeltä Kris.. Kirs... Kristos... Kritos... no tuolta! Hienosti toimi.

I orded this really lovely Estonian mittens book. Dozens of fairisled mitten patterns from all over Estonian counties.

* * * * *

Yritän välillä harjoitella ompeluakin.

Tytärlapsen lempiväri on yhä keltainen. Ompelin Ottobresta paitasen, joka on kyllä tyttärelle melkein tunika. Joustofrotee on Myllymuksuilta. Joustavan matskun työstämisessä olikin omat haasteensa eikä tämän vaatteen sisäpuoli kestä päivänvaloa.

I have also been practising sewing. I have to say it is quite a challenge to sew stretching materials, I hope no one sees the inside of this garment. I glued Guethermans glueable chrystals in it, because BlogKid wanted so. I hope they will stay as promised.

Tytär halusi eteen auringon ja eikun äiti liimaamaan. Nuo ovat Guthermannin liimattavia ja lupauksen mukaan pesunkestäviä strasseja.

Tytärlaps tykkkää, se kai lienee pääasia?

Joskus ihan pienestä tuntee ihminen iloa ja ylpeyttä. Tällä kertaa olen ylpeä suorituksestani ompelukoneen polkimissa.

Tiedättehän, että en osaa ommella. En ole siis ikinä ommellut. Joskus olen surauttanut jonkun suoran pussimaisen vaatteen johonkin tarpeeseen, lähinnä lavalle johonkin teatterityyppiseen tarpeeseen. Kaavoja olen viimeksi käyttänyt yläasteella. Mä vaan "en ole tarttenu". (Ja jälki on ollut sen mukaista.)

I'm learning to sew. I have been really doing this. This is great! I sew this small skirt for BlogKid, but unfortunately by kid is too slim for this. But she wlii grow up. It is from newest Ottobre Magazine.

Nyt ostin lehden, piirsin kaavat, leikkasin oikein kaavojen mukaan ja ompelin ohjeesta. Kaavoissahan on ideaa! Miks mä en ole ennen tätä tajunnut!?

Tytärlapsen hamosen ohje on Ottobresta. Kangas maailmalta. Mun eka ompelus! Jopa vetoketjun kiinnitys onnitui joten kuten.

Ja ettei kaikki vaikuttaisi niin täydelliseltä, valittaen totean lapseni olevan kukkakeppimallia. Vaikka muka valitsin just topivan koon, likka lipsahtaa hameesta läpi eikä hame edes jarruta lantiolla.

Ja ettei tulisi aika pitkäksi...