lisää kertomusta lopussa

edit at end

Ensinnä lämmin kiitos kaikista onnitteluista. Täällä olemme häkeltyneinä ja onnellisina opettelemassa uuden perheenjäsenen tavoille.

First of all, thank you for all for comments in last post. We try to learn habits of the new family member, happy and confused.

 

Aamun iloksi päivitin kauppaan ison kasan lankaa.

Shop Update!

Siitä riemastuneena mainostan myös, että viimeistä viikkoa kotiäidin iloa viedään: nyt on äärimmäinen hetki avata maan kurkoin radio, Tradio. Siellä soi yleensä marginaalissa päätään seinään hakkaava allekirjoittanutkin päivittäin.

Listen to Tradio, Finnish folk music radio, which has the last week to go. I have really enjoyed this radio and even my records are played there daily!

* * * * *

Jatkan tätä päivän kirjoitusta myöhemmin, kun päivä valkenee ja saan pari kuvaa...

I will continue later, while I get some photos...

* * * * *

Päivännäköhän se meni ja vilahti ohi kuin huomaamatta. Hyvää kuvaa en saanut.

Mutta lupasin aikaisemmin rapsata neliskanttisista puikoista. Neulon paraikaa niillä Noro Silk Garden Sock -sukkia. Ja nyt raportti: tykkään niistä!

Kyllä, ne ovat neliskanttiset. Kyllä, niillä tulee tasaista ja napakkaa jälkeä, kun alkuun pääsee. Kyllä, ne tuntuvat hyviltä kädessä. Ainoastaan kehnoa on puikkojen metallinen kilinä. Kuka tekisi neliskanttiset puupuikot?

Ovathan ne kuriositeetti, tietenkin. Kaikki se maailmassa pitää keksiä. Ja minun testata. Miksei muka pyöreät puikot riitä? Kassokaas, vaihtelu virkistää!

I bought a set of square needles for a test ride. And yes, I like them! Yes, they are square! Yes, knitting is great with them! Only question is: why? Why square? My answer is: just for fun.

Voi kun ehtisi neuloa enempi. Ideoita on vaikka lampaat söis. Mutta mulla on vauva. Ja nelivuotias.

 

 

Himputti! Heti kun on pari päivää polkkaamatta, on asiaa niin paljon, ettei yhteen kirjoitukseen meinaa mahtua millään. Pannaanpa sitten tähän alkuosa.

Päivän tärkein uutinen (ainakin itselleni) on tietenkin se, että ensimmäinen Taito-lehti, jossa Ilun Puntari ilmestyy, on kopsahtanut postilaatikoihin.

Oli huiman jännittävää nähdä oma ensimmäinen arvionsa lehdessä, ihan oikeasti painettuna ja taitettuna. Eikä se minusta hullummalta näyttänyt, mutta taidan olla asiaa jäävi arvoimaan. Kommentoikaas, nähneet!

The first Taito-magazine in which is Ilun Puntari (Ilu´s Scales), my first commentry column, has arrived. I was really exited to see my own writing in magazine, of course and photos too! I had some Finnish yarn in "my scales" and next time something else.

Ensimmäisellä kertalla puntarissani oli Novitan ja Kauhavan kangasaitan uutuuslankoja ja niistä siellä nyt sitten kirjoittelin. Ja tietty kuvia!

Ensi kerralla puntarissa onkin sitten jotain ihan muuta.

 

* * * * *

Olen hieman bisnesnaissut ihanaisen Yarnissiman kanssa ja sain sieltä tänään mahtavan paketin. Paitsi ohjeen Spina di pesce -sukkiin, myös langan josta sen toteuttaa. Eikä se ollut mitä tahansa lankaa. Olen kolme vuotta sitten saanut viimeksi käsiini Wollmeisen sukkalankaa ja siitä lähtien ikäänkuin ollut sitä vähän vailla. Nykyäänhän tuota lankaa ei saa enää oikein millään, se on aina loppuunmyytyä. Kiitos!

I got something lovely from Yarnissima today. Spina di pesce -sock pattern and some Wollmeise sock yarn, which I managed to buy about three years ago and have been little lack of it since then. Thank you, Marjan!

Samaan syssyyn sain pikkuisenkin paketin, ihan omia ostoksiani: Noro Silk Garden sukkalankaa, jota en vielä olekaan testaillut. Hm. Mitä seuraavaksi puikoille?

I also order a skein of Noro Silk Garden Sock Yarn I have not knitted before. What next?

 

* * * * *

Ja juu, on mulla näitä omia ominaisuuksianikin, kaupassa käy melkoinen rytinä - tyyntä on pidellyt myrskyn edellä. Värit ovat nimiltään Malagalainen, Mustikka ja mansikka ja suuri metsän sieni sekä Mörrimöykyn kolo (eikä siinä sitten ole mitään tuhmaa, nih.).

And I have some new shades of my own too.

Viimeisessä kuvassa on uutta, paljon pyydettyä tiukkakierteistä 100% merinosukkalankaa. Nyt sitä siis saa. Nopeat.

 

Tiedättehän, että olen pelaillut erilaisten lankalaatujen, kuitujen ja käsityövärkkäimien kanssa vuosikausia. Nyt huvini on nousemassa uusiin ulottuvuuksiin. Olen saanut kunnian aloittaa lanka- ja välinearvioiden kirjoittamisen Taito-lehteen.

Sikäli tämä on hauskaa, että olen tilannut lehteä jo vuosia - ainoana kotimaisena käsityölehtenä - ja olen pitänyt sitä sangen laadukkaana aviisina ja kotomaan käsityölehdistä kiintoisimpana. Ja nyt pääsen mukaan sitä tekemään!

Ensimmäinen arvionurkka julkaistaan jo seuraavassa numerossa ja silloin raotan sanaista arkkuani Novitan ja Kauhavan Kangas-Aitan uutuslankojen suhteen. Haa! Varokaa! No ei vainen, miksikään Loka-Laitiseksi en aio ryhtyä; Kerron kuitenkin rehellisesti, miltä koekaniinit vaikuttavat. Ja paljastan, että työpöydälläni makoilee jo ainakin yksi helmi.

I have been asked to start writing some yarn and stuff reviews in Finnish Taito-magazine, which I have been ordering for years. I have been thinking it is a real quality magazine and now I get a change to be part of it!

 

* * * * *

Neulerintama on hieman valjastettuna yllämainittuun, vaikka salaneulekin etenee. (Näistä ette voi olla kuulematta myöhemmin.)

Siksi rätkäytin Handuun ison kasan uusia lankoja tänäänkin. Niitä on jotenkin päässyt kerääntymään työhuoneelleni, sieltä niitä sitten kantelen korikaupalla kuvattaviksi ja puoditettavksi. Tässä ovat Puunto pilven, johon päivä hukkuu, totinen samettilila sekä totinen purppuralila. Sinne siis. On siellä muutakii.

I have not been knitting too much lately, but of course something top secret! But I have a lots of dyeings in my study and I carry basketfulls of them upstairs for photographing and updateing.

Olen minä hengissä, olen! Olen! Luulen.

Vietin eilen pikkupaikkakuntamme - 2000 toisilleen tuttua asukasta ja pari naapurikylältä - torilla, joulumarkkinoilla, kolme tuntia kehräten uudella modernilla rukillani, samalla myin muutaman lankavyyhdin. Ihmiset olivat älyttömän kiinnostuneita rukkaamisesta, niinkuin yksi pappa sanoi. Sain ehtimiseen selitellä, miksi rukki on niin pieni, kaksiliipottiminen ja erikoinen sekä kertoa kehräämisestä. Oli mukavaa huomata tuollainen yleinen kiinnostus. Miehet ja pojat jäivät toljottamaan konetta ihmeissään ja naiset enemmänkin sitä, että minä käytin sitä konetta. Yksi pieni poika halusi kehrätä mukana ja minähän annoin. Ja aika moni oli ihan ällikällä lyötyjä, kun se meidän kylän laululintunen osaakin kehrätä! (Uuh.)

En saanut oikeastaan negatiivista palautetta lainkaan, mutta muutamat kommenttityypit olivat hauskoja:

"Kylhää mie tiiän, että se on rukki, mie olen nuorena kuulkaa kehränny perin niin että!"
"Missäs sun lammas on!? Eiks sulla pitäis olla lammas tässä?"
"Ei se oo oikee rukki."
"Kattokaa, lapset, tolleen sitä lankaa ennen tehtiin. -Miks toi täti sit tekee, eiksitä saa kaupasta?"
"Miun äitiin veti tälleen, tää käsi oli tääl perin yläpuolel ja sit täält sitä villaa veettin, näin! Kato näin!"
"Eiks sinnuu palele? Tuonk mie siulle tossut?"

Kyllä perkele paleli!


* * * * *

Ilun lanka-arviot jatkuvat. Tänään puikoilta on päässyt Sublimen Extra Fine Merino dk:ta.



No niin, tiiratkaa tiiratkaa, näkyykö siellä mitään? Mustaa?
(Niin, ja kuvat ovat lopussa, lifestyleosiossa selvennetystä syystä tänään mustavalkeita.)

Malli on sama kuin tuossa pari postausta alempana. Lanka oli tähän mennessä testatuista luksuksemmista langoista neulontaominaisuuksiltaan eniten minua miellyttävä. Tosin lanka oli villaa, mikä on minusta aina positiivista. Lanka on mahdottoman pehmeää, en usko sen kestävän käytössä kovinkaan pitkään. Ainakaan noin siloisena ja suloisena. Neulontatulos on napakka ja mallikas, tässä langassa oma kädenjälkenikin on tasaisempi. Ilman kulutuskokemusta (selvennee vasta joulupukin käynnin jälkeen, jos ikinä) arvioituna tämä lanka saa ysi plussan. (Kymppi on varattu.. öö... Casbahille?)


* * * * *

Sitten päivän lifestyleosioon, jossa ei ole styleä nähtykään. Olen pahoillani, että joudun jakamaan tämän kanssanne: kärsin nimittäin ennenkokemattomasta itseaiheutetusta huonovointisuuskohtauksesta. Yyh.


Kaikki tämä alkoi siitä, kun minua ei kutsuttu mihinkään pikkujouluihin tänä vuonna ja kostoksi päätin järjestää sellaiset itse, työhuoneella. Naapuri lähti mukaan ideaan ja niin meitä oli lopulta eilen viisi kylän ämmää syömässä sormin rasvaisia voitaikinaklöntsyköitä ja muita lihottavia herkkuja. Ja juomassa kamalaa oloa aiheuttavia puna- ja portviinejä. Ja huonostihan siinä kävi:



(Blogilapsen piirros keittiön liitutaulukaapissa eilispäivänä. Lienee enteellistä?)

LOPUSSA EDITTIÄ

Olin eilen keikalla Suomen Käsityön Ystävien myyntinäyttelyn avajaisissa Kiselefin basaarissa, Helsingissä, olenhan tavallaan kuin heidän kummibloggaajansa. Olin taas ihastuksesta ymmyrkäisenä, olisin halunnut ostaa jos jonkinlaista ristipistotyynyä ja pöytäliinatsydeemiä, tekemispakettina tietenkin. On ne niin tyylikkäitä, jestas sentään!

Ostin sitten vaan kasan tuollaisia pieniä jälkiruokaliinapaketteja, joita meinaan joulun kunniaksi lähetellä muutamille pahaa-aavistamattomille tovereille.




* * * * *

Neuleetkin ovat vähän edistyneet. Aion esitellä tässä kahdet kynsikkäät vai mitkä hyö lienee. Ne on tehty kahdesta luksuksemmasta, joskin keskenään erilaisesta langasta, joita ihan koemielessä ostin kerran Porvoosta. Vaaleanpunaisissa on Sublimen Baby Cashmere Merino Silkiä (merino 75%, silkki 20%, kashmir 5%) ja vihreät ovat TeeTee Primaverasta (75% merinoa, 25% silkkiä).

Aloitan nyt uuden kirjoitussarjan, joka luultavasti tyssää heti alkuunsa. Nimittäin Ilun Lanka-arviot. Varokaa:

Sublimen langan tuntu oli ihanainen, kashmir tekee siitä pehmeän ja silkki loistavan. Kuitenkin langan neulontatuntu oli kuin olikin hienoinen pettymys, sillä kierre purkautuu helposti säikeiksi ja  jostain syystä jäljestä tuli helposti epätasaista, vaikka ajattelen olevani melko tasainen neuloja, pyöröneuleessa nyt ainakin. Lopputulos... hm... luksuksekas, mutta ei niin siisti.

TeeTee Primavera oli hieman helpommin työstettävä lanka, vaikka sekin vähän aukeili kierteiltään.  Primavera on ehkä vähän keväisempi lanka, nimensä mukaisesti, sillä sen silkkisyys tekee siitä vähän liukkaan, mutta toisaalta loistavan. Ja merino pehmeän. Lopputulos oli kuitenkin paljon tasaisempi kuin Sublimessa. Olisiko tämä vähän kuitenkin joustavampi lanka?

Ja tässä sitten itse kädenlämmittäjät. Jotka muuten menevät pukinkonttiin. Ja jotka ovat mallia Seminaarilämmittäjät (omasta päästä), joita olen tehnyt lahjaksi ennenkin.








* * * * *

Lopuksi vielä puotiin pujahtaneet päivän langat: El Hambo, olkaa hyvät:







* * * * *

EDIT
Tää oli pakko panna tänne loppuun.
Holtittoman perheemme aikuiset keksivät tänään, että lähtevät kahdeksi vuorokaudeksi perheineen lomille. Heippa vaan. Siitä riemusta laitan tähän päivän bändikuvat.

Olohuoneemme nurkassa on treenaillut ratkiriemukas, punkahtava duo jo useampana iltana. Pilli- ja laulusolistin improvisaatiot huipentuvat yleensä melkoisen avantgardistisiin spektaakkeleihin.



Blogilapsen mukaan duon nimi on Duo Nyyskä. Ei niinkään hyvä punkbändin nimi, mutta kansanmusiikkiorkesterin, ehkä?