Greetings from plain sock factory. After the all laceknitting I needed something brainless necessary.
Nämä ovat nyt siitä Opalin raitalankaa, joka heti tilaukseni jälkeen katosi kaupan hyllyltä. Vein kai viimeisen kerän, koska blogisisar veti vesiperän? Ihmeiden ihme, muuten, että sattumalta raidat menevät ihan kohdalleen. Yleensä en jaksa vaivautua...
This is now of Opal Regenbunden, which disappeared from the shop after my ordes. I must have taken the last skein!
Tässä Blogilapsen perussukat Wollsucht Sockenwollesta.
These are for BlogKid and of Wollsucht Sockenwolle.
(Sukanpingottimet on muuten tosi käteviä.)
(Sockblockers are, by the way, very handy.)
Ja ettei tästä tulisi ihan hehtaaripostausta, aion esitellä uusia ketruksiani tuonnempana.
And because I will not make this too long post, I will show you my new spinnings later.
Sitten blogin lifestyle-osioon.
Nxet my blogs lifestyle-part.
Keksin taannoin loistavan ruokapöytäidean. Hankin neulomalla itselleni oravannahkoina ikivanhan ja rapistuneen peilioven.
Viime viikolla hankin siihen lasin päälle, (väliaikaiset) pukkijalat alle ja vot! Uusi upea ruokapöytä oli valmis. Joku tietysti voisi sanoa, että ei ole kovin esteettistä syödä likaisen vanhan oven päällä, mutta minusta se on yksinkertaisesti kaunis. Ja juhlahetkiin sen voi aina peittää liinalla. Tosin ei vielä tänä jouluna, koska haluan ihastella ajan tuomaa rupisuutta.
I got an old door, actually I changed it to my knits. Last week I got a glasstop on it, and my new knitchen table was ready! Some coul´d say, it is not beautiful to eat on old rusty ugly door, but I think it is simply beautiful. And if someone dislikes it, I can always have tablecloth on it. But not this Christmas, because I want to admire years, which have done this.
Tosiaan, joulu lähestyy. Koti valmistautuu. Ja minä.
Yes, Christmas is coming. Home is getting ready. And I do.
*PATTERN: 
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.