Neulominen olis niin kivaa! Se maistuisi syksyltä, omenilta, pimeiltä illoilta. Mutta aika, aika, aika se livahtelee sormieni välistä.

Istuin eilisen seminaarissa. Neuloin pipon Tähkä-takin seuraksi, jos muistatte.

En tiedä miksi huvitus- ja makuhermooni osuvat nämä aake-malliset pipot. Tätä meillä jostain syystä myös orpokotimalliksi kutsutaan. Jotenkin vain ne ovat hauskoja ja mikä parasta one size, fits all. Tätä voin pitää niin minä kuin Koppiskin, joka sunnuntaina täytti kokonaiset 11 kuukautta. (Kohta meillä päästään synttärien viettoon!).

Pikku apulainen uuden Handun järjestelytöissä:

1284465195_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1284465261_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1284465302_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Olin eilen aamulla Jennin (Ö.) kanssa myös telkkarissa kertomassa Neulekirjasta. Tai... miten sen nyt ottaa... istumassa koristeina parin minuutin haastattelussa, jossa neulomisesta puhuttiin. Sanoin mä ehkä yhden lauseen ja Jenni toisen. Kolmas haastateltava olikin sitten äänessä niin ettei ehtinyt kissaa sanoa. Mutta ei se mitään, kaikki näkyvyys on hyvää näkyvyyttä.

This is Tähkä-hat for Tähkä gardigan, which I like still a lot. And BlogKid likes it! I somehow like these kind of one size fits all -hats, I think they have some humour in them. Or what you think!? Jenny and I were in Finnish telly to talk about our book for couple of minutes and I actually finished my adult Tähkä gardigan for that event on sunday. But I have not had anyone to wear it for photoshooting. That next time then!

Ja mikä ihmeellisintä, sunnuntai-iltana valmistui kuin tilauksesta uusi neule, jonka sitten vetäsin niskaani, koska se ei ollut musta. Se nimittäin oli keltainen ja malliltaan aikuisten Tähkä. Siitä kuvia ensi kerralla, jos saan tänne höynäytettyä jonkun, jonka päälle sen voin pukea kuvausta varten.