Niin, terve vaan tänpäiväiset Blogimiittaajat! Ja miksei muutkin.
Paljastin siis kasvoni, vaikka tämän blogin perustettuani päätin pitää itseni kiinnostavasti (???) anonyyminä, salaisena ja salaperäisenä ihmeneulojana, joka päivittää harvoin mutta laadukkaasti.

Ja mihin on nyt tultu!? Naamavärkkini on nyt nähty ja mun postaukset on milloin mitäkin soopaa.

Mutta silti. Miellyttävää kuulua neuleblogiyhteisöön ja tämän illan pikakäväisyn jälkeen varmaankin osallistun miittiin, jos tenava suo. Tyärlapsi olikin melko sippi, kun kotio päästiin, ei olisi mun kahvittelusta mitään tullutkaan, neulomisesta nyt puhumattakaan.