21.11. Viimeinen pakettti lähtökuopissa.

Ja tässä kuvia viimeisen paketin sisällöstä. On kyllä haikeaa, mutta myös kutittavaa. Etukäteen pelkäsin, että alan stressata sitä, että mun on luonteelleeni tyypillisestti keksittävä aina tyylikkäin, hienoin ja mahtavin ylläri, mutta niin ei käynytkään. Osasin ottaa rennosti ja miettiä, mistä Tuulia ehkä tykkäisi ja mitä hänellä ei vielä olisi. Ja parempi ehkä niin kuin pyrkiä tylsään tyylikkyyteen...

268761.jpg

268763.jpg

268762.jpg


14.11. Harkintaa..

Suunnittelen viimeistä pakettia Tuulialle. Ajattelin, että se voisi olla joku poikkeuksellisen tyylikäs paketti ja nimenomaan lankaa. Käyn lauantaina piäkaupungissa, niin josko Menita sattuisi askelten varrelle. Tai sattuuhan se, kun pannaan sattumaan. Ja sitten pakettia pikapikaa postiin, ettei mene joulukuun puolelle, kun Amerikanmaalle on sentään aika monen päivän matka paketilla kuljettavana.


29.9. Voihan vitalis
Se isäntä sitten unohti Vaasassa postittaa sen kirjeen, jossa siis kalenteri oli. Kyllä mä näytin sille melko vihaista naamaa, mutta minkäs teet: aamulla oli muistanut, lähtiessään unohtui kassiin. Sitten tunnontuskissaan kävi sen Helsingissä postittamassa.

Uusi paketti on myös jo matkalla. Jos tuo edellinen ei ihan näiden postiselkkauksien jälkeen ehtinytkään syyskuun puolella, lokakuun paketti onkin sitten ihan ajoissa. Nimittäin tämä uusi paketti lähti tänään matkatakseen hakemaan leiman Kajaanista. Katsotaan nyt, muistaako tuo mies nyt...

Mutta kerrankin! Kuva paketista. Tosin lisäksi pakettiin tipahti kuvaamisen jälkeen neljä pussia Sisu Hornia, Tuulian suosikkeja! Paketissa siis on vyyhti Kamenaa, kaksi Rowania, 4 Marks&Kattensin Biancapuuvillalankaa, kaksi purkkia helmiä (jotka Tuulia voi kaikka koettaa pujottaa tuohon Kamenaan) sekä pussi piristävää karpalojauhetta ja toinen kuivattua mustatorvisienikastiketta.

Toivottavasti tykkää:

203295.jpg



22.9. Pikkupaketti
Hiplailin Akateemisessa kirjakaupassa Martta Wendelin -kalenteria, joka oli mun mielestä ehkä maailman kaunein objekti. Ja keksin sitten, että sehän olisi oiva juttu SNY:lleni! Kalenteri lähtee kirjeenä, toivottavasti se on aiemmin perillä kuin paketti olisi. Tosin laitan sen miekkosen matkaan, kun lähtee huomenna Vaasaan (vielä kerran) töihin. Saanpahan sitten uudenmoisen leiman kirjeeseen, olisko siinä Tuulialle arvoitusta?

194620.jpg

Tämä aamuna kirjettä pakatessani miekkonen tuli tuohon olan taakse hihittelemään ja kutsui minua hassuksi. Samalla hetkellä, kun selitin mistä on kyse, muistin Tuulian lähettäneen meille, koko perheelle, todella kauniin käsintehdyn tsemppauskortin kesällä, kun olimme Blogivauvan kanssa Tampereella sairaalasssa. Muistan kyynel silmäkulmassa miettineeni, että onpa ihanaa, että näin huomaavaisia ja huolehtivaisia ihmisiä on olemassa, että ihan vierasta ihmistä näin muistaa. Sittemmin kyllä kiitin Tuuliaa, mutta kesä oli niin sekavaa aikaa, että olen oikeastaan unohtanut koko tapauksen. Mutta yritän nyt sitten ilahduttaa häntä puolestani niin hyvin kuin taidan!

28.8. Eka paketti lähtee - siis lähtee.

Palasin just Venäjältä ja tuossa se töröttää yhä, se Tuulian paketti. Noh, vien sen nyt kuitenkin tänään Porvooseen, ehkä postileima sitten vähän hämärtää käsitystä...



18.8. Eka paketti lähtee - siis ei lähde.

Ekan paketin piti lähteä Vaasasta (mies kun on sielläkin töissä), mutta se roisto unohti (!) paketin kotiin. Höh. Pitää keksiä jotain muuta.


16.8. Paketti valmistuu.

No voi pahus, Tuulia oli justiinsa raahannut Suomesta kaikkia kivoja lankoja. Ja mm. hahtuvaa, mitä mä olen sille lähettämässä. Esitteli niitä siis blogissaan. Mutta ei se mitään, ei kai lankaa voi koskaan olla liikaa?

Tuntuu muuten melko omituiselta päivittää vain tänne "salaisille sivuille", mutta joudun tekemään niin, koska mun neuletoimet on nyt liittyneet salaiseen ystävääni.
Neuloin ensin kirjoneulesormikkaan (toisen vain) Tuulialle, mutta sitten äkkäsin, että hänhän arvaa heti, keneltä ne ovat. Toiseksi luin uudelleen Tuulian antamat ohjeet: Hänellä onkin hirveän iso käsi, olin tehnyt suunnilleen omaa kättäni mallina pitäen.

Sitten aloitin jotain, minkä saadessaan hän ei voi arvata mitään. Näitä hän varmasti tarvitsee hirveästi siellä Kalifornian auringon alla:

154189.jpg

154190.jpg

Mitään tuon tapaistakaan en ole tehnyt ennen. Toivottavasti sitä ei ihan heti huomaa...

11.8. Suunnitelmia, Suunnitelmia.

Mulla olisi tossa ihanaa hahtuvaa ja Sivillaa lähdössä Tuulialle, hanskat ei ole vielä valmiit. Lähetin kuitenkin Tuulialle sähköisen kortin, jossa susi hyppää haarahyppyä lammasparoilla vähintäänkin perverssi ilme naamallaan. Mutta sen lähemmäksi neuleaiheista korttia en löytänyt.

31. 7. Salainen sivustoni

Varastin Villasukalta tämän nerokkaan idean, että voisin luoda tällaisen Salainen Ystävä -sivun tänne vuodatukseen ja julkaista kaiken vasta marraskuussa. Apinoin, apinoin! (Kiitos, Villis!)

Olin melko äimistynyt, kun kaikkien kymmenien (ellei peräti satojen?) SY:ään ilmoittautuneiden joukosta mulle valikoitui Tuulia! Mitä ihmettä! Mehän on käyty kauppaa ja vaihdeltu kaikenlaista kivaa jo vaikka kuinka kauan! Vaan siksipä Tuulia on ihan täydellinen salainen ystävä: Olenhan jo saanut urkittua kaikenlaista etukäteen, ilman tietoakaan salaisuudesta. (Heh heh).

Aloin heti suunnitella Tuulialle sormikkaita. En tiedä, mistä yhtäkkiä vetäisin nuo sormikkaat kehiin, mutta jotenkin idea tuntuu jatkuvasti hyvältä. Mutta jos teen sellaiset kuin haluaisin, Tuulia arvaa heti, keneltä ne on. Pitää vähän harhauttaa.

Pahempi ongelma on se, että kuinka saan harhautettua Tuuliaa lähettäessäni jotain? Tuulia nääs tuntee käsialani (ehkä, kun on niin sotkuinen!) ja meitin kylän postileimaa ei kannata näihin paketteihin hankkia,  salaisuus paljastuisi siis heti. Olenkin suunnitellut, että ainakin voisin rikoselokuvien tapaan leikellä lehdistä kirjaimet kirjeeseen. Oliskohan liian paksua?