Joskus ihan pienestä tuntee ihminen iloa ja ylpeyttä. Tällä kertaa olen ylpeä suorituksestani ompelukoneen polkimissa.

Tiedättehän, että en osaa ommella. En ole siis ikinä ommellut. Joskus olen surauttanut jonkun suoran pussimaisen vaatteen johonkin tarpeeseen, lähinnä lavalle johonkin teatterityyppiseen tarpeeseen. Kaavoja olen viimeksi käyttänyt yläasteella. Mä vaan "en ole tarttenu". (Ja jälki on ollut sen mukaista.)

I'm learning to sew. I have been really doing this. This is great! I sew this small skirt for BlogKid, but unfortunately by kid is too slim for this. But she wlii grow up. It is from newest Ottobre Magazine.

Nyt ostin lehden, piirsin kaavat, leikkasin oikein kaavojen mukaan ja ompelin ohjeesta. Kaavoissahan on ideaa! Miks mä en ole ennen tätä tajunnut!?

Tytärlapsen hamosen ohje on Ottobresta. Kangas maailmalta. Mun eka ompelus! Jopa vetoketjun kiinnitys onnitui joten kuten.

1263997157_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1263997167_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ja ettei kaikki vaikuttaisi niin täydelliseltä, valittaen totean lapseni olevan kukkakeppimallia. Vaikka muka valitsin just topivan koon, likka lipsahtaa hameesta läpi eikä hame edes jarruta lantiolla.

Ja ettei tulisi aika pitkäksi...

1263997182_img-d41d8cd98f00b204e9800998e