Harjoitusryijyni on valmis. Tai oikeastaan kesken, koska harjoittelupaketin langat loppuivat. Eivät olisi loppuneet, ellen olisi alkanut sooloilla. Tein liian leveää ja liian tuhlailevaa. Mutta ei se mitään, sen tekeminen oli tosi kehittävää, monella tapaa.
I have started to practise rug sewing. Look at this. It really looks like a rehaseal. Actually I´m now out of yarn, the reheasal-set was planned to be smaller.
Se mikä on hupaisinta on tuo, että ryijyntekele on tuommoinen hassu karvaturri. Nyt se vielä naurattaa, mutta ei varmaan enää sitten, kun Liekki näyttää yhtä kapiselta. Jugendryijyissä kun kuulemma on aika oleellista, että rivit näkyvät ja ovat selvärajaiset, se ikäänkuin kuuluu itse kuvioon.
Samoin tajusin aika paljon tuosta kuvionmuodostuksesta. Aloin tehdä tuollaista ameebaa, koska värit olivat niin ameebamaiset. Kuvio ei oikein näy kuvassa, sitä paitsi olisi ollut syytä laittaa värit eri järjestykseen, jotta kuvio olisi tullut hienommin esille. Oppia (m)ikä kaikki.
Aina yks kerta on eka kerta pappia kyydissä.
Mutta ei täällä vain ryijyn kimpussa olla. Päivän väri on esittelemättä ja koska mainitsin siitä jo Ravelryn ryhmässä, oli se saatava vyyhdille. Ja tänä iltana vielä kauppaan. Nimi sattui silmiini tänään huvireissullani Porvoon vanhan kaupungin Kahvila Helmen pianon nuottitelineeltä: Dance of the Sugar Blum Fairies.
Shade of the day: Dance of the Sugar Blum Fairies. I found the name from the notestand of the piano in my favorite cafeteria in Porvoo today. And last but not least: my new yarns: Finnish Sheep wool yarn, three shades, maybe for Daughters jacket again.
Lopuksi vielä kuva päivän ostoksista. Luonnonväristä suomenlampaan villaa, tummaa ruskeaa, keskiruskeaa ja vaaleaa, varmaan tyttären takkiin, taas.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.