Kilpailu on ratkennut!

Kiitos hurjasti kaikille lahjanantajille! Mikä mahtava lahjavyöry! Ja kuinka uskomattoman luovia neulojat ovatkaan, niin kekseliäitä ja tarpeellisia lahjoja blogini sai. Kiitos kiitos!

(Ihan oikeasti, vaikka lahjat olivat virtuaalisia, tuntui lukiessa ihan siltä, kuin blogini ja mä oltaisiin ihan oikeasti saatu kaikki nuo lahjat.)

Mua lämmittivät kovasti niin yleisen vastaus aika kuin erilaiset alpakat ja lampaatkin (kukaan vaan ei keksinyt lahjoittaa niille hoitajaa, lammaskoiran kylläkin!), kaikki kekseliäät tekniset sovellukset (silitettävästä ruudusta tietokonepelin kautta kaikenlaisiin multimediakirjasovelluksiin), monet lisäkädet (!), kaikki neulotut lahjat, suklaa, kodinhoitajat (näitä sain myös useita, kyllä on nyt huusholli järjestyksessä! toivottavasti eivät ala riidellä keskenään?), toinen blogilapsukainen (tämä on kyllä ihan hyvä idea, varsinkin jos sen saisi taaperona, niinkuin ehdotettiin, vauvanhoito oli minusta melko raskasta puuhaa), ihan vain onnentoivotukset ja moni muu hienoa lahja, ... , kaikki!

Yksi vastaus kuitenkin sai minut ilahtumaan vähän enemmän, mutta vain hitusen enemmän. Siksi ollakseni oikein oikeudenmukainen, lähteän jotain pientä ja mitätöntä Veranolle, joka keksi lahjoittaa laskuttoman Visan. Onnea!

Kun tuon ratkaisun olin tehnyt, arvoin myös kaikkien vastaajien kesken sen varsinaisen palkinnon. Niin, tähän ei vaikuttanut varsinaisesti tuo 200000:n bongaaminen, joku ihmettelikin kahta laskuriani. Alempaa ei saa pois, siksi se siellä kummittelee.

Nostin Kanervan lapun. Onnea!

Tänne yhteystietojanne, niin lähtee paketteja maailmalle.

Arvatkaa oliko hämmästykseni suuri, kun menin Kanervan sivuille ja luin sieltä, että hän oli juuri voittanut Veranon arpajaisissa. Onko blogimaailma pieni, vai menikö tämä nyt jotenkin ihan ihmeellisesti?

Kiitos. Vieläkin. Ihanista lahjoista.