Saisiko olla vähän nykytanssia?

How about some contemporary dance?

Vakavasti ottaen. Minua vähän harmittaa, että lasten vaatteet - neuleetkin - ovat usein vähän muodottomia möhkyjä: ei muotoa, ei istutuksia, ei ideaa. Villatakit ovat laatikkomallia ja mekot rypytettyjä prinsessafyllinkejä. Tietenkin, jos lapset sattuvat olemaan pyöreämahaista laatua, on niissä ideaakin, mutta kun meille on sattunut tuo varsa. Aika moni vaate näyttää... noh... huonosti istuvalta.

I don´t like the fact that quite often kid´s clothes are shapeless. They seem not to have the idea of form. Jackets are boxes and dressess princess-like, puffy. There is some idea with kids with rounded bellies, but we just happened to have her, and many clothes look like... hm... shapeless. That´s why Solido is here. I knitted it of Wollmeise, Honichtöpchen and Petit Poison. It is easy and simple. Only clue is the plied and raw hem.

Siksi syntyi Solido. Linjakas ja yksinkertainen. Sen juju on kaksinkertaisessa, huolittelemattomassa helmassa ja kontrastiväreissä. Koska se on neule, se laskeutuu kauniisti. Yläosa on helmineuletta ja muuten sileää. Lanka on Wollmeisea, väreinä Honichtöpchen ja Petit Poison. (Surkeaa tämä sisällä kuvaaminen. Hunajainen väri on suunnillen kohdillaan, mutta tumma on munakoiso-luumu-akselilla).

Ja Tytärlaps (4) tykkää.

Suloinen tanssijattareni!

My cute dancer!